Visio ylioppilasliikkestä

Mun ylioppilasliike on yhtenäinen opiskelijoiden joukko, jonka yhteistä päämäärää ohjaa reilu ja osallistava keskustelukulttuuri. Ylioppilasliike, jossa voidaan jakaa avoimesti tietoa, voidaan keskustella vaikeistakin asioista ja osallistaa keskusteluun nekin, joilla on vaikeuksia saada äänensä kuuluviin.

SYL:n puheenjohtajana haluan rakentaa välitöntä ja avointa keskustelukulttuuria vuoden aikana niin ylioppilaskuntiin, poliittisiin nuorisojärjestöihin, kuin myös niihin ryhmiin, jotka ovat edustettuna liittokokouksessa, mutta koostuvat eri ylioppilaskuntien jäsenistä. SYL:n nykyinen hallituskummitoiminta luo oikein toteutettuna erinomaisen pohjan yhteydenpidolle. Tulevana vuonna toimintaa tulee kehittää määrittelemällä hallituksen sisäiset käytännöt ja toimintamallit yhteydenpitoon jäsenistön kanssa.

Sekä sisäisessä työssä että ylioppilaskuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä on kyettävä huomioimaan ja keskustelemaan mahdollisista muutoksista ylioppilaskuntien sekä SYL:n toiminnan rahoitukseen. Luomalla uusia väyliä toiminnan takaamiseksi, voidaan varautua tulevaisuuden muutoksiin ja taata laadukas edunvalvonta. Ylioppilaskunnilla on merkittävät lakisääteiset tehtävät, joita ei voi toteuttaa pelkin vapaehtoisvoimin.

Tiivis ja välitön keskusteluyhteys palvelee niin ylioppilaskuntien kuin SYL:nkin vaikuttamistyötä.  Tavoitteenani on entistä vaikuttavampi ylioppilasliike, joka saavutetaan yhteistyöllä. SYL voi tukea entistä tiiviimmin ylioppilaskuntien paikallista vaikuttamistyötä, ja ylioppilaskunnat taas tulee ottaa entistä kiinteämmin mukaan SYL:n työskentelyyn.  Puhaltamalla yhteen hiileen ja kehittämällä sisäisiä käytäntöjämme voimme varmistaa, että opiskelijoiden ääni kuuluu päätöksenteossa seuraavissa eduskuntavaaleissa nykyistäkin  vahvemmin. 

The story of Teemu

Hello! My name is Teemu Virtanen, and I am a 27-year-old student of Biomedical physics, with other studies behind me in physics, technology, and industrial engineering and management. I come from Seinäjoki, where I was born and where I lived until the end of high school. After being in the army, I studied electrical engineering at Tampere for a year and a half, and from there I moved to Oulu to study physics. 

In Oulu, I was taken away by organization activities, and from being a tutor I ended up becoming the chair of my subject organization, then the vice chair of the board of the Student Union, and most recently a board member of SYL. By the side of organization activities, I had time to study physics, industrial engineering and management, and a little bit of pedagogy as well. In addition to this, I worked two summers as a research assistant in the unit of clinical neurophysiology at the Oulu University Hospital.

Ever since I was a kid I was always chatty and curious, even sceptical most of the time. I have always found it important that everyone should have an opportunity to succeed and gain as much from life as possible. Justice and fairness are important values to me, and my leadership philosophy is largely based on those values. I strive for a team where each individual has the opportunity to succeed in the things that drive them forward. My special strength as a leader is social discretion even in changing situations. As a good leader I know how my team members can handle and deal with pressure, and when might be the time to hold back the pace a little. When I am surrounded by motivated and passionate people, I also pay attention to making sure that no one’s well-being suffers from doing the work we do.

As a leader I will make sure that the steady sector structure of SYL will generate expert board members, avoiding unnecessary disunity. When doing influential work at SYL, the board members must be able to commit to shared goals. I will create a community where people can also approach the goals outside their own sector with passion, and where the shared goals of the student movement are being furthered together.

As the chair of SYL, I wish to genuinely address the entire field of students. It is clear that the influence and strength of the student movement is built from local players. Those active students, who work by the passion they have towards the benefits of their community and their university. Trust, openness and cooperation are the keys for the student movement to continue being an even more united influencer in the future when the voices of students and the younger generation are being used.

Teemun tarina

Moikka! Mä olen Teemu Virtanen, 27-vuotias Biolääketieteellisen fysiikan opiskelija, jolla on pulkassa niin fysiikan, tekniikan kuin tuotantotalouden opintoja. Olen kotoisin Seinäjoelta, jossa synnyin ja kävin koulut lukioon saakka. Armeijan jälkeen kävin tampereella 1½-vuotta tekemässä TTY:llä Sähkötekniikan opintoja, josta siirryin Ouluun fysiikan opintoihin.

Oulussa järjestöelämä vei mukanaan, josta aina pienryhmäohjaajasta (lue: tutorista) alkaen päädyin oman ainejärjestöni puheenjohtajaksi, ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajaksi ja viimeisimpänä SYL:n hallitukseen. Järjestöelämän ohella ehdin kuitenkin opiskella fysiikkaa, tuotantotaloutta ja hieman pedagogisia opintoja. Tämän lisäksi työskentelin kahtena kesänä Oulun yliopistollisella sairaalalla kliinisen neurofysiologian osastolla tutkimusavustajana.

Olin jo pienestä pitäen utelias ja puhelias, monesti kyseenalaistavakin. Lapsesta saakka olen pitänyt tärkeänä, että kaikilla tulee olla mahdollisuus onnistua, menestyä ja saada elämästä kaikki irti. Oikeudenmukaisuus ja reiluus ovat minulle tärkeitä arvoja, joihin pohjaan myös pitkälti johtamisfilosofiani. Pyrin kohti tiimiä, jossa jokaisella yksilöllä on mahdollisuudet onnistua niissä asioissa, mitkä ajavat heitä eteenpäin. Erityisiä vahvuuksiani johtajana on sosiaalinen pelisilmä ja tilannetaju. Hyvänä johtajana tiedän, miten tiimin jäsenet sietää painetta, käsittelee sitä ja milloin on kevennettävä tahtia. Kun ympärillä on motivoituneita ja intohimoisia toimijoita, kiinnitän huomioita myös siihen ettei vaikuttamista tehdä kestämättömästi, kenenkään hyvinvoinnin kustannuksella.

Johtajana huolehdin, että  SYL:n vankka sektorirakenne kehittää asiantuntevia hallituksen jäseniä, kuitenkin välttäen tarpeetonta siiloutumista. Kun SYL:ssä tehdään vaikuttamistyötä, on hallituslaisten pystyttävä sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin. Luon yhteisön, jossa toimijat osaavat suhtautua intohimolla myös oman sektorin ulkopuolisiin tavoitteisiin, jossa opiskelijaliikkeen tavoitteita edistetään yhdessä.

Haluan SYL:n puheenjohtajana puhutella aidosti koko opiskelijakenttää. On selvää, että opiskelijaliikkeen vaikuttavuus ja voima, rakentuu paikallisista toimijoista. Heistä aktiivisista opiskelijoista, jotka tekevät työtä intohimosta kohti oman yhteisön ja korkeakoulun etuja. Luottamus, avoimuus ja yhteistyö on avaimia siihen, että opiskelijaliike voi tulevaisuudessa olla entistä yhtenäisempi vaikuttaja silloin, kun opiskelijan ja nuoren sukupolven ääntä käytetään.

Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin on panostettava

Korkeakouluvision 2030 ja Rinteen hallitusohjelman tavoitteena on korkeakoulutusasteen nostaminen 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Merkittävä aloituspaikkojen määrän nosto korkeakouluille on työläs ja suuri prosessi, mutta toimenpiteistä opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen ei ole mainittu.Tämä on ristiriidassa korkeakouluvision 2030 tavoitteen kanssa, missä tutkimus ja innovaatiotoiminta on nostettu sivistyksen, kasvun ja hyvinvoinnin uudistajaksi. Voimmeko uudistaa yhteiskuntaa, jos me opiskelijat emme voi hyvin? Kun korkeakoulut tarvitsevat massiivisia investointeja koulutustavoitteisiinsa pääsemiseksi koulutuksen laadusta karsimatta, tarvitsemme myös mittavia panostuksia mielenterveyteen, hyvinvointiin ja opiskelijoiden ohjaukseen.

Kun tarkastellaan Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta (KOTT2016), joka kolmas opiskelija on opintojen aikanaan kärsinyt mielenterveyden häiriöistä, joista yleisimpänä oli masennus. Kokemukseni opiskelijana, järjestöaktiivina ja nyt ylioppilaskuntatoimijana vahvistavat tätä: opiskelijoiden tulisi voida paljon paremmin. Jokaisessa yliopiston ja YTHS:n työryhmässä missä olen työskennellyt, opiskelijoiden jaksaminen on ollut osana keskustelua. Asia siis huolettaa laajalti koko yliopistoyhteisön väkeä. Onkin siis selvää, että mikäli pyrimme kohti kunnianhimoisia korkeakouluvision tavoitteita, on opiskelijaliikkeen pidettävä huoli, että myös 2030-luvun opiskelijat valmistuvat työkykyisinä ja hyvinvoivina. Vision 2030 tavoitteissa on paljon hyvää, mutta tämä visio ei ole kestävä ratkaisu ilman konkreettisia resursseja opiskelijoiden hyvinvointiin.

Suuri osa 2030-luvulla opintonsa aloittavista opiskelijoista on tällä hetkellä peruskoulussa. Me voimme olla vaikuttamassa nykyisten opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäksi siihen, miten paljon korkeakouluopiskelijat tarvitsevat mielenterveyden tukitoimia tulevaisuudessa. Tekemällä kestävää hyvinvointipolitiikkaa ja panostamalla korkeakouluopiskelijoiden tukitoimiin, lyhytterapioihin, YTHS:n palveluihin sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, voimme tehdä tulevaisuuden opiskelijoille luentosalin, jossa kolmasosa kurssikavereista ei paini mielenterveyden haasteiden kanssa.